Viikon 36 puhutuimmat: Suomessa keskustellaan mahdollisuudesta lyhentää työpäivien kestoa. Lue mistä työelämän aiheista maailmalla puhutaan tällä viikolla.

Tällä viikolla maailmalla on puhuttu lyhyemmistä työpäivistä, ammatilliseen koulutukseen kohdistuvista koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista sekä etätyöskentelyn vaikutuksesta paikalliseen talouteen sekä työntekijöihin.

1. Suomen pääministeri vaatii lyhyempiä työpäiviä

Toukokuussa Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern vaati lyhyempää työviikkoa koronaviruksesta johtuen. Sanna Marin liittyi viime viikolla keskusteluun puhumalla lyhyemmistä työpäivistä. Aikaisemmin Marin on puhunut kuuden tunnin työpäivien puolesta, mutta SDP:lle pitämässään puheessa hän ei tarkentanut kuinka lyhyitä työpäivien tulisi Suomessa olla. Reutersin mukaan Marin sanoi, että lyhyemmät työpäivät voisivat parantaa ihmisten työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa. Korostaen joustavuutta, ajatus lyhyemmistä työpäivistä on linjassa myös Adecco Groupin teettämän tutkimuksen kanssa, jossa tutkittiin työntekijöiden odotuksia koronapandemian jälkeen. Kolme neljästä työntekijästä haluaa säilyttää joustavuuden työtuntien suhteen tulevaisuudessakin, ja 67% haluaisi työnantajiensa miettivän uudelleen työpäivien pituutta.

2. Etätyöskentely on tasoittanut organisaatioiden hierarkiaa

Kun pohditaan kuinka COVID-19 on muuttanut yritysten ja työntekijöiden välistä suhdetta, Accenturen Audrey O’Mahony on alleviivannut ihmisten etusijalle laittamisen tärkeyden. ”Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on varmistaa, että työntekijämme tuntevat yhteenkuuluvuutta sekä tunnetta, että he saavat tukea”, sanoo O’Mahony Silicon Republicin haastattelussa. Hän listasi kolme tärkeää suositusta yrityksille työntekijöiden tukemista varten: 1. viesti säännöllisesti ja rehellisesti; 2. varmista, että työtehtävät ovat yhteydessä laajempaan tarkoitukseen; 3. ole ihmisläheisempi. O’Mahony myös lisäsi, että kollektiivinen kokemus etätyöskentelystä on madaltanut organisaatiohierarkiaa, mikä taas on johtanut siihen, että päälliköiden ja johtajien on näytettävä, että he välittävät aidosti tiimiläisistään.

3. Ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrän romahtaminen on aiheuttanut pelkoa taitovajeesta

Britanniassa oppisopimuksella työskentelevien määrässä on tapahtunut vuosien mittaan 52 prosentin pudotus. The Telegraph -lehden mukaan tilanteen odotetaan huononevan entisestään, ennen kuin se alkaa taas parantua. ”Kyseessä ei ole ainoastaan oppisopimuksen aloittavien määrän laskusta, mutta myös siitä minkälaisista aloituksista on kyse”, varoittaa Simon Ashworth työ- ja oppimismahdollisuuksia tarjoavasta AELP-nimisestä yhdistyksestä. Usein monet oppisopimuspaikat menevät vanhemmille ihmisille, joilla on jo työpaikat, mutta joita koulutetaan uusia taitoja varten. Tämä taas johtaa siihen, että monet nuoret saattavat jäädä vaille työmahdollisuuksia. Britannian hallitus on tarjonnut yrityksille kannustimia – 2000 puntaa jokaisesta alle 25-vuotiaasta oppisopimuskoulutettavasta – mutta kaksi kolmasosaa teollisuusalan yrityksistä on laittanut osan tai jopa kaikki koulutuksensa tauolle. Tämän lisäksi, vain 44% pienistä ja keskisuurista yrityksistä suunnittelee rekrytoivansa oppisopimuskoulutettavan ennen toukokuuta 2021.

4. Työntekijöiden paluu toimistoille on elintärkeää paikallisille talouksille

50 suurinta britannialaista työnantajaa kertoo BBC:lle, että he eivät suunnittele kaikkien työntekijöidensä palauttamista toimistoille täysipäiväisesti lähitulevaisuudessa. Globaalilla tasolla useat yritykset, kuten Facebook ja Twitter ovat suunnitelleet työntekijöidensä paluuta toimistolle vasta vuoden 2020 lopussa, tai jopa myöhemminkin ajankohtana, jota ei olla vielä päätetty. Vaikka monet ovat innoissaan etätyöskentelystä, siinä on myös huonot puolensa. Esimerkiksi monet paikalliset kahvilat ja ravintolat ovat riippuvaisia toimistotyöntekijöistä, jotka ovat heidän tärkein asiakasryhmänsä. Toimistotyöntekijöiden poissaolo taas johtaa siihen, että kyseisten ravintoloiden ja kahviloiden on vaikea tulla toimeen. Myös nuoret ovat ilmaisseet halukkuutensa työskennellä toimistoilla, koska he asuvat usein asunnoissa, joissa ei ole tarpeeksi tilaa työskentelyä varten, sekä hyvät työvälineet saattavat puuttua. Pysyvien ratkaisujen puuttuessa, monet yritykset ja työntekijät kokevat hankalaksi uuteen normaaliin sopeutumisen lyhyellä tähtäimellä.

5. Tilastojen mukaan etätyöntekijät ovat turhautuneita ja kärsivät yksinäisyydestä

Yksi tapa etätyöntekijöiden työkokemuksen parantamista varten on investoida digitaaliseen muutokseen, argumentoi Chris Westfall Forbesista. Nulabin teettämän kyselyn mukaan jopa 72% kotona työskentelevistä ei työskentele toimistoksi tarkoitetussa huoneessa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet työskentelevät esimerkiksi olohuoneessa, makuuhuoneessa tai keittiössä. Lisäksi 40% ei edes työskentele työpöydällä, vaan esimerkiksi sohvalla tai sängyllä. Etätyöskentely luo paljon paineita ihmisille sekä heidän mielenterveydelleen, ja useat kamppailevat yksinäisyyden kanssa. Gallupin teettämän tutkimuksen mukaan yksinäisyys voi vaikuttaa sekä henkilökohtaiseen että ammatilliseen hyvinvointiin. Etätyö vaikuttaa negatiivisesti erityisesti nuoriin, joista lähes 45-50% kertoo huomaavansa mielenterveyden kärsivän etänä työskentelystä.